Moni on varmasti nähnyt Järvenpään metsissä kuusia, joiden kuori on irronnut lähes kokonaan. Näiden kirjanpainajatuhojen takia kuusipuita on jouduttu kaatamaan monilta metsäalueilta. Lähellä asuvien maisemat ja ulkoilumaastot muuttuvat herkästi jo muutaman ison kuusen kaatamisesta, joten nämä kaadot herättävät tunteita ja keskustelua.

Kirjanpainaja on pieni alle 0,5 cm kokoinen kaarnakuoriainen, joka kuuluu Suomen luontoon. Se nauttii lämmöstä ja aktivoituu, kun lämpötila keväällä nousee yli 18 asteen. Hellekesät edistävät kannan leviämistä. Tyypillisesti kuoriainen tekee tuhojaan heikkokuntoisissa metsissä. Kirjanpainaja saa aikaan puun nestevirtauksen katkeamisen ja siten puun kunnon heikkenemisen. Kirjanpainajan leviämisen estämiseksi vaurioituneet puut tulee kuljettaa pois metsästä. Jo kuolleet puut suositetaan kuitenkin jätettäväksi metsään lahopuuksi, ne eivät enää lisää hyönteistuhojen riskiä.

Metsien tuhonkestävyyttä voidaan lisätä suosimalla sekapuustoisuutta ja lisäämällä lehtipuiden osuutta. On myös tärkeää, ettei kuusta viljellä liian kuivumisherkällä kasvupaikalla.

Olemme erityisesti Etelä-Suomessa tottuneita näkemään talousmetsiä. Talousmetsä tähtää mahdollisimman arvokkaan puusadon kasvattamiseen. Suurimmassa osassa talousmetsistä yli 75 % kasvavasta puusta on yhtä lajia. Kasvatusmetsien monimuotoisuuteen on pyritty panostamaan, mutta jo kirjanpainajatuhojen merkittävä lisääntyminen kertoo, että tässä ei ole onnistuttu.

Metsien talouskäyttö johtaa luonnon köyhtymiseen ja monien lajien häviämiseen. Suomen luonnonsuojeluliiton tilastojen mukaan vain 3 % Suomen metsistä on luonnontilaisia ja 6 % suojeltuja. Metsien luontotyypeistä 76 % on uhanalaisia ja lahopuun väheneminen on uhanalaisuuden ensisijainen syy viidesosalle uhanalaisista metsän lajeista.

Luonnon monimuotoisuuden merkitys on isompi kuin yleisesti vielä ymmärretään. Esimerkiksi maapallon ruokatuotanto ja puhtaan veden saatavuus vaarantuu sekä pandemiat lisääntyvät, jos luonnon köyhtyminen jatkuu tätä tahtia. Tarvitaan aktiivisia toimia ja vahvaa ymmärrystä siitä, miksi suomalaista luontoa pitää suojella vahvemmin.

Luonnonsuojelujärjestöissä on esitetty luontolain muodostamista samaan tapaan kuin ilmastolaki muodostettiin. On kuitenkin hurjaa seurata sitä, kun valtakunnan politiikassa väläytellään tässä ajassa ilmastolainkin avaamista. Myös vanhojen metsien lainsäädännöllinen suojaaminen on kaatunut tällä hallituskaudella.

Metsäluonnon lisäksi eliölajien monimuotoisuuden suojelemiseksi tarvitsemme suomaastoja, virtaavia vesiä, niittyjä ja laidunmaita. On kiistatonta, että luontokatoa aiheuttaa pyrkimys saada maa-alueesta irti maksimaalinen tuotto. Intensiivinen maankäyttö johtaa yksipuolisuuteen.

Luontokatoa pitää torjua kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Erilainen monimuotoisuuden heikentyminen johtuen rakentamisesta, viljelystä tai metsänhoidosta tulee kompensoida. Yksilötasolla monimuotoisuutta voi suojella suosimalla lähi- ja kasvisruokaa sekä vähentämällä kulutusta ja suosimalla kestäviä ja kierrätettäviä tuotteita. Omassa lähiympäristössä voi suojella monimuotoisuutta antamalla monipuolisten kasvien kasvaa omassa pihassa ja välttämällä erilaisten torjunta-aineiden käyttöä. Ilmaston lämpenemistä hidastamalla pystymme myös hillitsemään luontokatoa. Ja samalla vähentämään tulevien vuosikymmenien kirjanpainajatuhoja.

Kunnat ovat avainasemassa luontokadon torjunnassa. Tämä näkyy maankäytön suunnittelussa esimerkiksi suojelualueita perustamalla, vihreää ympäristöä lisäämällä ja kestävään rakentamiseen ohjaamalla. Luonnonhoidon osalta voidaan suosia perinneympäristöjä, kuten niittyjä, torjua vieraslajeja ja suojella pölyttäjiä.

Suomen ympäristökeskus ja Kuntaliitto ovat yhteistyössä luoneet Luontoviisaat kunnat -verkoston, joka tukee kuntia luontokadon torjunnassa. Etelä-Suomessa mm. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Vihti ovat liittyneet verkostoon. Tätä tulisi harkita myös Järvenpäässä osana aktiivisia ympäristö- ja ilmastotoimia.

Lähteet:

• Suomen Metsäkeskus: Kirjanpainaja kuusikossa: ennakointi, hallinta ja torjunta.
• Mikko Pelttari: Kirjanpainaja lisääntyy Suomen metsissä ja uudet metsätuhomallit ennustavat valtavia taloudellisia tappioita. Long play.
• Suomen luontopaneeli: Keskeiset keinot luontokadon pysäyttämiseksi.
• Suomen luontopaneeli: Kestävyysmurroksen vauhdittaminen edellyttää johdonmukaista ja läpileikkaavaa päätöksentekoa – ihmisen ja muun luonnon yhteishyvinvointi on ratkaisujen avain.
• Reetta Vairimaa: Luontokato uhkaa myös ihmistä: vaarassa ovat ruokaturva, talous, terveys ja elämänlaatu. Yliopistolehti.
• Suomen luonnonsuojeluliitto: Luontokato.