Teemat

Ympäristö

Ympäristön ja luonnon suojelusta puhutaan usein edelleen vähättelevästi jonkinlaisena epärealistisena idealismina. Poliittisessa keskustelussa ympäristöä huomioiva näkökulma voidaan kokea uhkana taloudelliselle kasvulle, elinkeinoelämälle tai kuluttajille.

Kuitenkin kun ihmisten arvoja on selvitetty kyselyiden avulla, toistuvat keskeisimpinä perheen, työn ja toimeentulon sekä terveyden merkitys. Koen ympäristön suojelun olevan keskeisin asia niin taloudelle, perheille kuin terveydellekin. Luemme jatkuvasti uutisia ilmastonmuutoksen aiheuttamista sään ääri-ilmiöistä, pienentyvästä monimuotoisen luonnon pinta-alasta ja kasvuympäristömme saastumisesta. Näillä ilmiöillä on vahva yhteys hyvinvointiin, terveyteen, työelämään, talouteen ja ihmissuhteisiin.

Kuntapolitiikassa on tärkeää pitää ympäristötietoisuus mukana kaikessa päätöksenteossa. Kasvavassa kaupungissa tarvitsemme tietenkin uusia asuntoja, työpaikkoja, yrityksiä ja kuluttajia, mutta tätä kaikkea voidaan katsoa kestävän kehityksen näkökulmasta. Uskon vihreän siirtymän olevan jatkossa kasvava trendi myös kunnissa asukkaista ja yrityksistä kilpailtaessa. Resurssiviisas Järvenpää -tiekartassa on linjattu, että “Kaupunki toimii esimerkkinä ilmasto- ja ympäristötyössä.” Koen, että tämän eteen täytyy tehdä lisää pieniä ja isoja tekoja tällä valtuustokaudella.

Terveys

Terveys ei ole sama asia kuin hyvinvointi, ja vaikka koen hyvinvoinnin usein olevan terveyttäkin tärkeämpää, en väheksy lääkärinä terveyden merkitystä. Hyvinvointialueen tehtävänä on tarjota jokaiselle asukkaalle terveydenhuoltopalvelut. Tämän rinnalla kunnilla on tärkeä tehtävä edistää terveyttä ja hyvinvointia. Turvallisia ja terveellisiä elintapoja edistäviä asuinympäristöjä luodaan esimerkiksi kaavoituspäätöksillä, palveluverkkoa kehittämällä, arki- ja hyötyliikuntaa edistämällä, puisto- ja metsäalueita säilyttämällä ja suojelemalla, lähiluontoa rakentamalla ja osallistumista edistämällä.

Liikunta on keskeinen terveyden edistämisen muoto. Koen Järvenpäässä voitavan tehdä nykyistä enemmän työtä sen eteen, että mahdollisimman moni pääsee liikkumaan turvallisesti, lähellä kotia ja osana muuta arkea. Esimerkiksi liukkaiden talvien lisääntyessä tulee ikäihmisten talvikauden liikkumista edistää. Pikkulapsiperheiden vanhempien liikuntamahdollisuuksia voidaan lisätä luomalla liikuntahetkiä, joihin lapset saa ottaa mukaan. Nuorille tulee tarjota erilaisia liikuntakokeiluja, jotta nuoruusiän kehityksessä muuttuvat mieli ja keho löytävät uusia mielekkäitä tapoja viettää aikaa.

Arjen sujuvuus

Turvallinen asuminen, toimivat peruspalvelut ja kätevät liikkumisyhteydet ovat keskeisiä sujuvan asumisen tekijöitä. On tärkeää osallistaa kuntalaisia päätöksentekoon ja kaupungin kehittämiseen, koska jokaisella on oma näkökulmansa asumiseen ja elämiseen. Sujuvan arjen tunne voi tulla eri ihmisille eri asioista. Monet lapsiperheet elävät tiivistä ruuhkavuosiarkea, jossa töiden ohessa pitää huolehtia päiväkoti- tai kouluikäisten asioista, pyörittää kodin arkea ja hoitaa myös mahdollisesti ikääntyvien vanhempien asioita. Tällöin palveluiden sujuvuuden merkitys korostuu.

Kuntapoliittisella päätöksenteolla voidaan edistää arjen sujuvuutta monin tavoin. Monipuoliset asumis-, koulutus- ja työllistymismahdollisuudet, riittävät lähipalvelut, selkeät palvelupolut ja perheiden tukeminen ovat tärkeitä. Samalla esimerkiksi julkisen liikenteen kehittäminen, kävely- ja pyörätieverkoston vahvistaminen, osallistumisen ja yhteisöllisuuden tukeminen sekä kulttuuri- ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen tukevat tasapainoista arkea.

Osallisuus

Osallisuuden tunne on tärkeää yksilön hyvinvoinnille ja merkityksen kokemukselle. Se on keskeinen osa sosiaalista elämäämme ja osallistumisen lisäksi tuo mahdollisuuden vaikuttaa. Demokraattinen yhteiskunta nojaa siihen, että meistä jokainen saa osallistua ja olla osa monia yhteisöjä. Erityisen tärkeää osallisuuden kokemus on nuoruusiässä, koska se tukee itsetunnon, omanarvon tunnon ja yhteisön kokemuksen kehittymistä. Osallisuuden kokemus vähentää myös yksinäisyyden ja syrjäytymisen riskiä.

Kunnilla on keskeinen tehtävä yhteiskunnallisen osallisuuden tunteen syntymisessä. Kansalaiskyselyillä, osallistavilla hankkeilla, kohtaamispaikkoja luomalla, syrjintää vastaan töitä tekemällä, avoimuudella ja monipuolisella viestinnällä voidaan madaltaa asukkaiden kynnystä osallistua, aktivoitua ja vaikuttaa.