Olen saanut vaalikampanjani aikana vastata ehdottomasti eniten kysymykseen: ”Miksi lääkärinä et ole ehdolla aluevaaleissa?” Olen kiinnostunut myös aluevaltuustojen tehtäväkentästä, mutta koen, että perusterveydenhuollon lääkärinä pääsen kuntapolitiikan puolella vielä isompien kysymysten ääreen.

Terveyskeskuslääkärillä on terveydestä laaja-alainen näkemys, joka auttaa hahmottamaan myös terveyttä edistävien tekijöiden laajuuden. Koen työkokemukseni auttavan myös siinä, että tunnen monenlaisten ihmisten arkea. Lääkärinä pääsee usein arvioimaan monimutkaisia kokonaisuuksia kriittisesti ja tekemään töitä rakenteiden aiheuttamien terveyserojen kaventamiseksi.

Mitä syvemmälle pääsen tutkimaan kuntapolitiikan teemoja ja rakenteita, huomaan terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn kurkkivan joka puolelta. Eivätkä ne vaan kurki, vaan huutavat minulle, että tässä aiheessa terveyden edistämisen näkökulma pitäisi nostaa paljon selkeämmin esille. 

Minulla on vielä paljon opittavaa terveellisistä elinympäristöistä, mutta palan halusta saada oppia niistä lisää toivottavasti jonkun luottamustehtävän myötä. Ja jos tehtävät eivät tällä kertaa avaudu, olen saanut tältä kampanjamatkalta itselleni aivan uusia raiteita työuralleni, vapaa-ajalleni ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. 

Ihmisen elinympäristöön on suhtauduttu pitkään lähinnä käytännöllisesti ymmärrettävistä syistä. On tärkeää ja ensiarvoista, että ihmisen perustarpeet, kuten riittävä elinkeino, toimeentulo ja turvallisuus täyttyvät, jotta muille asioille tulee tilaa. Elintason noustessa ja kaupungistumisen, teollistumisen, globaalin kaupan ja digitalisaation myötä meillä on kuitenkin varaa suhtautua elinympäristöihin myös kestävästä näkökulmasta ja tietoon pohjautuen.

Asuinympäristöä ei voi muokata vain ihmiselle tai taloudelle. Tarvitaan laajempaa ymmärrystä ympäristön, luonnon ja ihmislajin kestävästä yhteiselosta. On surullista, jos nykytiedolla emme osaa tavoitella muuta kuin mukavuutta tai helppoutta. 

Koen erityisesti päättävään asemaan hakeutuvilla olevan vastuuta ajatella elämäntapaamme laajemmin. Mitkä asiat ovat hyviä, mitä haluamme säilyttää? Mitä voisi muuttaa, jotta toimintamme olisi kestävää? Millä asioilla on oikeasti arvoa tulevia sukupolvia ajatellen?

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä on paljon tutkittua tietoa. Sitä ei nosteta kovin nopeasti yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, koska terveyttä edistävät faktat näyttäytyvät meille usein jotenkin hankalina; luopumista tai nautinnon vähenemistä vaativina. Voisiko kuitenkin olla, että muutos kestävämpään ja vastuullisempaan suuntaan tuottaa lopulta enemmän mielihyvää ja merkityksellisyyden kokemusta, kuin se aiempi totuttu? 

Oman arjen muutoksia miettiessä suositan Sitran uudistetun elämäntapatestin tekemistä. Siitä voi löytää pieniä vinkkejä arjen muokkaamiseen kestävämpään suuntaan. Monet oman elämän ympäristöä suojelevat muutokset ovat myös terveydelle edullisia. Lääkärinä tiedän pienten elämäntapamuutosten olevan pysyvämpiä ja innostavampia kuin suurten. Ne pienet myös kannustavat miettimään uusia seuraavia muutoksia. 

Haluan olla mukana kuntapolitiikassa tekemässä kuntatason merkityksellisiä kestävämmän ja terveellisemmän elintavan edistysaskeleita. Omassa arjessani aion lisätä pyöräilyä ja vähentää maitotuotteiden käyttöä.