Lukuviikko on joka vuosi vietettävä valtakunnallinen lukutaidon teemaviikko, jolloin nostetaan esiin lukutaidon tärkeyttä ja lukemisen ajankohtaisia teemoja. Tämän vuoden teemana on ”Löydä lukufiilis!”

Lukutaidon merkityksestä on puhuttu ja kirjoitettu paljon viime aikoina, kun kansainvälisissä oppimistutkimuksissa on todettu suomalaislasten ja -nuorten lukutaidon heikentyneen. Tutkimuksien perusteella tiedetään, että keskeisin lapsen lukutaitoon vaikuttava tekijä on perheen ja kodin lukutottumukset. Kodeissa myös vanhempien lukeminen on vähentynyt selvästi aiemmasta. Lähes kolmasosa suomalaisista aikuisista ei lue vapaa-ajallaan yhtään kirjaa vuoden aikana. 

Vähemmälle huomiolle keskustelussa lukemisesta on jäänyt lukutaidon merkitys mielenterveydelle. Tutkimukset osoittavat, että lukeminen parantaa työmuistia ja keskittymistä, alentaa stressitasoa sekä rikastaa sanavarastoa. Myös tunnetaidot sekä empatiakyky kehittyvät. 

Nuorten mielenterveysoireita, kuten masennusta ja ahdistusta, hoidettaessa tähdätään alkuun usein siihen, että opitaan sanoittamaan tunteita ja tunnistamaan niitä ajatuskulkuja, jotka vievät mielen huonommaksi. Usein jo tällainen psykoedukaatio helpottaa nuoren vointia, kun epämääräinen huono olo saa nimen tai selityksen.

Näen lukutaidon, kielellisen ilmaisun ja riittävän sanavaraston keinoina hoitaa mielenterveyttä. Ihminen kaipaa usein selityksiä ja loogisia ajatuskulkuja hankalissa tilanteissa. Niitä on helpompi työstää ja tunnistaa, kun sanotuskykyä on. Ajattelisin, että meidän jokaisen olisi hyvä mielenterveyden tukemiseksi tunnistaa nykyistä enemmän omaa sisäistä puhettamme. Monen ajatuskulkuihin voi liittyä negatiivisia päättelyketjuja tai itsetuntoa laskevia ajatusmalleja. Näiden tunnistaminen ja pohtiminen on tärkeää mielenterveyttä tukevaa työtä. 

Hyvä lukutaito ja kielellinen osaaminen mahdollistaa monipuolista ajattelua, antoisia vuorovaikutustilanteita ja pärjäämistä erilaisissa arjen ja elämän muutostilanteissa. Asioiden ymmärtäminen ja itsensä ilmaisu vaatii riittäviä kielellisiä valmiuksia. 

Lapsia ja nuoria tulee tukea kaikilla elämän osa-alueilla kielelliseen osaamiseen ja lukutaitoon. Sillä on iso merkitys mielenterveydelle, oppimiselle ja kouluttautumiselle. Hektisessä elämänrytmissä lukeminen yhdessä ja erikseen tarjoaa myös rauhoittumista, pääsemistä toisiin maailmoihin ja mielikuvituksen käyttämistä mielen sisäistä kuvitusta luotaessa. 

Mistä sen lukemisen ajan sitten voisi löytää? Itse koen lukemiselle vapautuneen aikaa, kun puhelimen malttaa laskea käsistä riittävän usein ja television pitää välillä kiinni. E- ja äänikirjat mahdollistavat myös kirjoihin uppoutumisen lenkeillä, julkisessa kulkuneuvossa tai erilaisissa odotustiloissa. Lukufiilistä voi etsiä tutustumalla mahdollisimman erilaisiin kirjoihin, lukemalla ääneen hyvässä seurassa, liittymällä lukupiiriin tai perehtymällä kirjan teemaan laajemmin vaikka kokkauksen tai historiallisten paikkojen kiertämisen kautta. 

Kuvassa minulla ja meillä kotona kesken olevat teokset. Luen yleensä aina yhtä lukuromaania ja Bernardine Evariston Tyttö, nainen, toinen (WSOY 2022) on lähtenyt vetämään alusta asti lennokkaasti ja hyvällä sykkeellä. Samalla luen usein tietokirjaa ja norjalaisen biologian professorin Anne Sverdrup-Thygesonin monimuotoisuutta käsittelevä Luonnon varassa (Bazar 2020) on hienosti popularisoitu ja tarkan asiantunteva teos monimuotoisuuden merkityksestä. Esikoisen kanssa luemme Lauri Hirvosen Usvalaakson aarretta (Mäkelä 2024). Hän osaa jo lukea itse, mutta nauttii edelleen kovasti yhteisistä lukuhetkistä. Myös leikki-ikäinen rakastaa kirjoihin uppoutumista ja yhtenä tämän hetken suurena suosikkina on Sanna Pelliccionin Onni-poika keittiössä (Etana Editions 2021).

Mikä kirja on viime aikoina tehnyt sinuun vaikutuksen? Jaetaan lukufiilistä ja -innostusta!