Sain pitää eilisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa Vihreiden ryhmäpuheenvuoron viime vuoden Hyvinvointikertomuksesta. Puheeni alla:

Tuoreena valtuutettuna olen saanut toimia hyvinvointilautakunnan jäsenenä kohta vuoden. Lautakuntatyössä olemme päässeet tutustumaan kaupunkimme hyvinvointia ja terveyttä edistävään työhön palvelualueen näkökulmasta. Minulle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teema on tuttua lääkärin työni kautta, mutta olen ollut vahvasti vaikuttunut viimeisen vuoden aikana siitä otteesta, jolla hyvinvointityötä kaupungissamme tehdään. 

Kuten monipuolisesti aihettaan lähestyvästä hyvinvointikertomuksesta 2025 olemme saaneet lukea, tämä pitkäjänteinen hyvinvointityö on ollut monin osin toimivaa ja mitattunakin tehokasta. Tästä osoituksena HYTE-kertoimemme on noussut useana vuonna peräkkäin. On hyvä hengähdyksen paikka todeta, että Järvenpään 4. sija HYTE-kertoimella mitattuna kaikkien Suomen kuntien joukossa, on hieno saavutus. Kuten esittelystä kuulimme, taustalla on se kantava ajatus, että hyvinvointia edistetään kaikilla palvelualueilla poikkihallinnollisesti. Vihreä valtuustoryhmä haluaa kiittää jokaista kaupunkimme työntekijää onnistuneesta hyvinvoinnin edistämisestä. Kiitoksen ansaitsevat myös monet hyvinvointityötä tekevät seurat, järjestöt ja vapaaehtoiset. 

Vuonna 2025 kaupunkimme yhdistysverkostoon jäi merkittävä aukko, kun Setlementti Louhelan toiminta loppui. Haluamme kiittää sitä ketteryyttä, millä kaupunki yhdessä järjestöjen kanssa pystyi ottamaan kannattelevan roolin ruoka-apu- ja vapaaehtoistoiminnan sekä esimerkiksi erityisnuorten ryhmätoiminnan jatkumisessa.

Tiedämme, että hyvinvointia rakennetaan kaikissa kunnan peruspalveluissa. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tehdään päivittäin arvokasta työtä. Näin lukuviikon alkaessa mainitsen esimerkkinä, että hyvän lukutaidon tiedetään yhdistyvän parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. Lapsille pienimmistä vanhimpiin opetetaan ikätasoisesti tunne-, hyvinvointi- ja kaveritaitoja. Kaikille kuntalaisille liikunta, kulttuuri ja osallistumisen mahdollisuudet luovat hyvinvointia ja edistävät terveyttä. 

Hyvinvointikertomusta lukiessa onnistumiselta tuntuu se, että erityisesti monet lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaavat mittarit ovat menneet parempaan suuntaan. Yksinäisyys, päihteiden käyttö ja koulukiusaaminen ovat kyselyiden perusteella vähentyneet. Koululuokissa on enemmän työskentelyrauhaa ja opettajalle voi aiempaa helpommin kertoa asioistaan. Perusopetus ja liikuntaseurat saavat kiitoksemme siitä, että nuorten liikkumistottumukset ovat kaupungissamme MOVE-mittauksin verrattuna mainiolla tasolla.

Liikunnan merkitys hyvinvoinnille on keskeinen. Liian vähäinen liikunta on Suomessa ongelma ja Järvenpäässäkin yli puolet aikuisista liikkuu liian vähän. Meidän on jatkettava työtä liikunnan esteiden poistamiseksi. Liikunnan ei pitäisi olla vain erillinen harrastus vaan osa arkea. Siksi lähiliikuntapaikkojen ja -luonnon merkitys on tärkeä liikunnan saatavuuden edistämisessä. Uuden hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman kahdeksas tavoite on liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Tämä tavoite linkittyy hyvin resurssiviisauden tavoitteisiimme kestävistä liikkumismuodoista ja päästöttömyydestä. Toivomme liikunnan nousevan luontevaksi osaksi kaupunkikuvaa liikkumaan innostavien paikkojen ja yhteisöä kokoavien liikuntatapahtumien muodossa yhteistyössä seurojen ja järjestöjen kanssa. 

Hyvinvointikertomus nostaa esiin myös vakavia huolia: Ikäihmisten yksinäisyys ja turvattomuuden kokemus on lisääntynyt. Psyykkinen kuormittuneisuus ja alkoholisairastavuus on noussut. Taloudellisen tilanteen kiristyminen näkyy niin, että yhä useampi joutuu tinkimään ruuasta ja lääkkeistä. Asunnottomuus on kääntynyt pitkän positiivisen kehityksen jälkeen nousuun. Koululaisista lähes puolet ei syö aamupalaa ja alle puolet syö koulussa. Neljännes yläkouluikäisistä on kokenut seksuaalista häirintää.  Nuorten työttömyys ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen ovat lisääntyneet. 

Saan tehdä työtä nuoruusikäisten kanssa, enkä malta olla peilaamatta näitä hyvinvointikertomuksen tuloksia tuoreeseen Nuorisobarometriin. Se avaa syvempiä näkökulmia siihen, mitä tekijöitä esimerkiksi nuorten kouluterveyskyselyiden taustalla vaikuttaa. Tämän vuoden barometri nostaa esiin nuorten kokemia paineita. On ajassa ymmärrettävää, että esimerkiksi 70 % nuorista kokee paineita työn saannista. Mutta mitä viestii se, että yhteiskunnan arvot ja asenteet aiheuttavat turvattomuutta yli 53 %:lle vastaajista. Tai se, että 49 % kokee paineita siitä, onko voimavaroja kavereiden näkemiseen. Katsaus korostaa sitä, että nuorilla tulee olla mahdollisuuksia vaikuttaa ja erityisesti päättäjien vastuulla on luoda olosuhteita, joissa nuoret voivat kasvaa ilman kohtuuttomia paineita.  

Hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä on se, että jokainen saa riittävän hyvät lähtökohdat: peruskoulun yleissivistyksen, riittävät sote-palvelut sekä mielenterveys- ja hyvinvointitaidot. Hyvinvointikertomus 2025 on merkittävä työkalu tulevaisuuteen. Sen sisältöjä on hyvä heijastaa tämän illan käsittelyyn kaupunkistrategiastamme ja tulevaan päätöksentekoon palveluverkoista. Kaikkien näiden päätösten taustalla pitäisi olla yksinkertainen tavoite hyvinvoinnin edistämisestä. 

Hyvinvointikertomus 2025 on viimeinen edellisen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman mukainen raportti tehdystä hyvinvointityöstä. Nyt kaupungissamme on jo käytössä uusi hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma. Toivomme, että sen myötä hyvinvointityössä yhä vahvemmin näkyy luontoyhteyden ja luonnon monimuotoisuuden sekä yhdenvertaisuuden merkitys keskeisinä terveyttä ja hyvinvointia edistävinä tekijöinä.

Onnistunut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ ei koskaan ole valmista. Vihreä valtuustoryhmä pitää tärkeänä tunnistaa tulevia hyvinvoinnin haasteita, edistää kaikkien ikäryhmien hyvinvointia ja osallisuutta, vahvistaa ennaltaehkäisyn periaatetta ja tiivistää yhteistyösuhteita hyvinvointialueelle sekä muille yhteistyötahoille. Hyvinvointi ei synny sattumalta, se syntyy viisaista päätöksistä.